keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kun on tahtoa, on toivoa

Laanilan lukion Unesco-ryhmän perustaminen ja toiminta lukuvuonna 2018-2019

”Hieno matka! Pääsimme konkreettisesti mukaan ihmisoikeustyöhön. Suunnittelimme ja toteutimme ihan oikean mielenosoituksen. Mutta huomasimme, että kaikkien muiden maiden kouluille oli perustettu ryhmä ihmisoikeustyöskentelyä varten. Me Suomen koulujen edustajat olimme ainoita, joilla ei ollut mitään vastaavaa.”

Tällaisia terveisiä kertoivat koulumme opiskelijat Siina Kärkkäinen ja Jaara Chikfa lukukauden alkaessa elokuussa 2018. He olivat hakeneet ja päässeet kesällä järjestettyyn Amnesty Internationalin Nordic Youth Conferenceen eli Amnestyn pohjoismaisten nuorten kokoontumiseen Tanskaan. Viiden päivän aikana he perehtyivät luennoilla ja työpajoissa eri puolilla maailmaa tehtävään ihmisoikeustyöhön, tutustuivat muiden pohjoismaisten koulujen edustajiin ja kuulivat heidän jakavan kokemuksiaan Amnesty-ryhmissä toimimisesta.








Opiskelijat tietävät paljon kestävän kehityksen periaatteista, kokevat ilmastoahdistusta ja ovat tietoisia ihmisoikeusloukkauksista. Moni lukiolainen haluaisi toimia paremman maailman puolesta, mutta keinot toisinaan puuttuvat. Siina ja Jaara, Laanilan lukion abiturientit, tekivät aloitteen ”maailmanparannusryhmän” perustamisesta omalle koulullemme. Näin Laanilan lukion Unesco-ryhmä sai alkunsa.

Ensimmäisenä toimintavuonnaan ryhmämme on ollut pieni mutta sitäkin aktiivisempi. Jaaran ja Siinan lisäksi saimme joukkoihimme toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat Iisa Kiviojan, Jere Jacklinin, Saku Koutaniemen ja Anni Väärälän. Lukuvuoden päätteeksi kysyin opiskelijoilta, miksi he haluavat kuulua Unesco-ryhmään. Vastauksista välittyy huoli maailman todellisuudesta ja halu toimia aktiivisesti sekä lähialueella että globaalisti:

  • ”Kuulun Unesco-ryhmään, koska haluan edistää kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan toteutumista.”
  • ”Koen ihmisoikeuksien edistämisen tärkeäksi. Suomessa asiat ovat kuitenkin verrattain hyvin ja saatamme joskus unohtaa, mitä muualla maailmassa tapahtuu.”
  • ”On sääli, ettei Unesco-status ole aiemmin oikein näkynyt koulumme arkipäivässä. Sitä olen halunnut tehdä näkyvämmäksi.”
  • ”Kouluyhteisön kehittäminen on mielestäni tärkeää. Koulussa pitää olla mahdollisuus tehdä muutakin kuin tavallista koulutyötä, pitää tarjota muutakin merkityksellistä tekemistä ja oppimista.”
  • ”Haluan välittää tietoa maailmasta muillekin. Maailmassa tapahtuu paljon esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavia asioita, joista omat vanhempanikaan eivät ole tietoisia.”
  • ”Haluan toimia sekä ihmisoikeuksien että maapallon hyväksi. Ilmastonmuutos on ihmisoikeusasia.”

Ensimmäinen konkreettinen tekomme oli jatkaa yhteistyötä Amnesty Internationalin kanssa osallistumalla kirjemaratoniin. Kirjemaraton on jokasyksyinen maailman suurin ihmisoikeustapahtuma, jossa pyritään kirjeiden ja korttien avulla vaikuttamaan ihmisoikeusloukkausiin eri puolilla maailmaa. Toimelias Unesco-ryhmämme järjesti mahdollisuuden kirjemaratoniin osallistumiseen koko lukiollemme sekä samassa rakennuksessa toimivalle Laanilan yläkoululle. Vaikuttamiskirjeitä ja solidaarisuuskortteja kirjoitettiin oppitunneilla ja koulun aulassa yhteensä yli sata kappaletta.



Toinen isompi ponnistus ennen joulua oli kestävään kehitykseen liittyvän salitilaisuuden järjestäminen koko lukion väelle. Saimme vieraiksemme silloisen CMI:n rauhanvälittäjän ja nykyisen kansanedustajan Hussein al-Taeen sekä Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijän Mikko Pyhtilän. Heille esitettyjä kysymyksiä oli mietitty filosofian, uskonnon ja yhteiskuntaopin tunneilla. Sekä vieraat että lukiomme opiskelijat kokivat tilaisuuden hyvin mieleenpainuvaksi.

Joulun jälkeen suuntasimme ajatuksemme helmikuussa vietettävään YK:n sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivään. Halusimme järjestää tapahtuman, johon pääsisivät osalliseksi sekä yläkoulu että lukio. Päädyimme ottamaan yhteyttä Oulun Hope ry:hyn ja yhteistyössä yhdistyksen kanssa järjestimme hyväntekeväisyysmyyjäiset sekä mahdollisuuden lahjoittaa itselle tarpeettomiksi käyneitä vaatteita ja harrastustavaroita vähävaraisille perheille. Saimme myös lähiympäristön yrityksiä mukaan lahjoittamaan arpajaispalkintoja.




Myös YK:n kansainvälinen äidinkielen päivä tuli lukuvuoden aikana huomioiduksi: teetimme kyselyn yläkoulun ja lukion oppilaille ja opiskelijoille heidän äidinkielistään sekä omien äidinkielien kauneimmista sanoista. Unesco-ryhmän opiskelijat pitivät koko kouluyhteisölle päivänavauksen, jossa he kertoivat kyselyn tuloksista ja haastattelivat kahta opiskelijaa, joilla on suomen kielen lisäksi jokin toinen äidinkieli (haastattelemillamme opiskelijoilla nämä olivat venäjä ja arabia).

Huhtikuussa Laanilan lukiolaisia oli myös mukana maailmanlaajuisessa ilmastomielenosoituksessa Oulun kaupungintalolla ja torilla. "Elinkelpoinen maapallo kuuluu meille!" "Ilmastotekoja NYT!"


Ensi vuoden suunnitelmia laatiessamme huomasimme, että nälkä kasvaa syödessä: aikomuksenamme on jatkaa joitain hyviksi havaitsemamme työtapoja, mutta mahdollisesti suuremmassa mittakaavassa. Hyväntekeväisyystempauksen tekeminen uudestaan joko Hope ry:n tai jonkin toisen järjestön kanssa kiinnostaa opiskelijoita kovasti. Suunnittelimme myös YK:n teemapäivien monipuolisempaa esiin nostamista. Vierailijoita, tietoiskuja, päivänavauksia – ideariihi kävi kiivaana kevään viimeisessä kokoontumisessa. Keväällä 2020 Oulussa järjestetään koko kaupungin lapsille ja nuorille suunnattu Toivon agenda 2030 -tapahtuma, jossa Unesco-ryhmämme aikoo ehdottomasti olla mukana!

Kun on tahtoa, on toivoa.

Laanilan lukion Unesco-ryhmän puolesta

Tiina Fredriksson ja Janna Väänänen, ryhmää luotsaavat opettajat