”Hieno matka! Pääsimme konkreettisesti mukaan
ihmisoikeustyöhön. Suunnittelimme ja toteutimme ihan oikean mielenosoituksen.
Mutta huomasimme, että kaikkien muiden maiden kouluille oli perustettu ryhmä ihmisoikeustyöskentelyä
varten. Me Suomen koulujen edustajat olimme ainoita, joilla ei ollut mitään
vastaavaa.”
Tällaisia terveisiä kertoivat koulumme opiskelijat Siina
Kärkkäinen ja Jaara Chikfa lukukauden alkaessa elokuussa 2018. He olivat
hakeneet ja päässeet kesällä järjestettyyn Amnesty Internationalin Nordic Youth
Conferenceen eli Amnestyn pohjoismaisten nuorten kokoontumiseen Tanskaan.
Viiden päivän aikana he perehtyivät luennoilla ja työpajoissa eri puolilla
maailmaa tehtävään ihmisoikeustyöhön, tutustuivat muiden pohjoismaisten
koulujen edustajiin ja kuulivat heidän jakavan kokemuksiaan Amnesty-ryhmissä
toimimisesta.
Opiskelijat tietävät paljon kestävän kehityksen
periaatteista, kokevat ilmastoahdistusta ja ovat tietoisia
ihmisoikeusloukkauksista. Moni lukiolainen haluaisi toimia paremman maailman
puolesta, mutta keinot toisinaan puuttuvat. Siina ja Jaara, Laanilan lukion
abiturientit, tekivät aloitteen ”maailmanparannusryhmän” perustamisesta omalle
koulullemme. Näin Laanilan lukion Unesco-ryhmä sai alkunsa.
Ensimmäisenä toimintavuonnaan ryhmämme on ollut pieni mutta
sitäkin aktiivisempi. Jaaran ja Siinan lisäksi saimme joukkoihimme toisen ja kolmannen
vuosikurssin opiskelijat Iisa Kiviojan, Jere Jacklinin, Saku Koutaniemen ja
Anni Väärälän. Lukuvuoden päätteeksi kysyin opiskelijoilta, miksi he haluavat
kuulua Unesco-ryhmään. Vastauksista välittyy huoli maailman todellisuudesta ja
halu toimia aktiivisesti sekä lähialueella että globaalisti:
- ”Kuulun Unesco-ryhmään, koska haluan edistää kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan toteutumista.”
- ”Koen ihmisoikeuksien edistämisen tärkeäksi. Suomessa asiat ovat kuitenkin verrattain hyvin ja saatamme joskus unohtaa, mitä muualla maailmassa tapahtuu.”
- ”On sääli, ettei Unesco-status ole aiemmin oikein näkynyt koulumme arkipäivässä. Sitä olen halunnut tehdä näkyvämmäksi.”
- ”Kouluyhteisön kehittäminen on mielestäni tärkeää. Koulussa pitää olla mahdollisuus tehdä muutakin kuin tavallista koulutyötä, pitää tarjota muutakin merkityksellistä tekemistä ja oppimista.”
- ”Haluan välittää tietoa maailmasta muillekin. Maailmassa tapahtuu paljon esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavia asioita, joista omat vanhempanikaan eivät ole tietoisia.”
- ”Haluan toimia sekä ihmisoikeuksien että maapallon hyväksi. Ilmastonmuutos on ihmisoikeusasia.”
Ensimmäinen konkreettinen tekomme oli jatkaa yhteistyötä Amnesty Internationalin kanssa osallistumalla kirjemaratoniin. Kirjemaraton on jokasyksyinen maailman suurin ihmisoikeustapahtuma, jossa pyritään kirjeiden ja korttien avulla vaikuttamaan ihmisoikeusloukkausiin eri puolilla maailmaa. Toimelias Unesco-ryhmämme järjesti mahdollisuuden kirjemaratoniin osallistumiseen koko lukiollemme sekä samassa rakennuksessa toimivalle Laanilan yläkoululle. Vaikuttamiskirjeitä ja solidaarisuuskortteja kirjoitettiin oppitunneilla ja koulun aulassa yhteensä yli sata kappaletta.
Toinen isompi ponnistus ennen joulua oli kestävään
kehitykseen liittyvän salitilaisuuden järjestäminen koko lukion väelle. Saimme
vieraiksemme silloisen CMI:n rauhanvälittäjän ja nykyisen kansanedustajan Hussein
al-Taeen sekä Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijän Mikko Pyhtilän. Heille
esitettyjä kysymyksiä oli mietitty filosofian, uskonnon ja yhteiskuntaopin tunneilla.
Sekä vieraat että lukiomme opiskelijat kokivat tilaisuuden hyvin
mieleenpainuvaksi.
Joulun jälkeen suuntasimme ajatuksemme helmikuussa
vietettävään YK:n sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivään. Halusimme järjestää
tapahtuman, johon pääsisivät osalliseksi sekä yläkoulu että lukio. Päädyimme
ottamaan yhteyttä Oulun Hope ry:hyn ja yhteistyössä yhdistyksen kanssa järjestimme
hyväntekeväisyysmyyjäiset sekä mahdollisuuden lahjoittaa itselle tarpeettomiksi
käyneitä vaatteita ja harrastustavaroita vähävaraisille perheille. Saimme myös
lähiympäristön yrityksiä mukaan lahjoittamaan arpajaispalkintoja.
Myös YK:n kansainvälinen äidinkielen päivä tuli lukuvuoden
aikana huomioiduksi: teetimme kyselyn yläkoulun ja lukion oppilaille ja
opiskelijoille heidän äidinkielistään sekä omien äidinkielien kauneimmista
sanoista. Unesco-ryhmän opiskelijat pitivät koko kouluyhteisölle päivänavauksen,
jossa he kertoivat kyselyn tuloksista ja haastattelivat kahta opiskelijaa,
joilla on suomen kielen lisäksi jokin toinen äidinkieli (haastattelemillamme
opiskelijoilla nämä olivat venäjä ja arabia).
Huhtikuussa Laanilan lukiolaisia oli myös mukana maailmanlaajuisessa ilmastomielenosoituksessa Oulun kaupungintalolla ja torilla. "Elinkelpoinen maapallo kuuluu meille!" "Ilmastotekoja NYT!"
Ensi vuoden suunnitelmia laatiessamme huomasimme, että nälkä
kasvaa syödessä: aikomuksenamme on jatkaa joitain hyviksi havaitsemamme
työtapoja, mutta mahdollisesti suuremmassa mittakaavassa.
Hyväntekeväisyystempauksen tekeminen uudestaan joko Hope ry:n tai jonkin toisen
järjestön kanssa kiinnostaa opiskelijoita kovasti. Suunnittelimme myös YK:n
teemapäivien monipuolisempaa esiin nostamista. Vierailijoita, tietoiskuja,
päivänavauksia – ideariihi kävi kiivaana kevään viimeisessä kokoontumisessa.
Keväällä 2020 Oulussa järjestetään koko kaupungin lapsille ja nuorille
suunnattu Toivon agenda 2030 -tapahtuma, jossa Unesco-ryhmämme aikoo
ehdottomasti olla mukana!
Kun on tahtoa, on toivoa.
Laanilan lukion Unesco-ryhmän puolesta
Tiina Fredriksson ja Janna Väänänen, ryhmää luotsaavat
opettajat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti